Sehän iski kaikkeen

Täytyy myöntää, etten ole neutraali tilanteelle ollenkaan. Iski niin että vieläkin hiljainen sointi viipyilee takaraivolla. No, tämä korona tietenkin. Pandemiaksi määritelty viheliäinen pieni virus, jonka edessä ovat ihmiset, yritykset ja valtiot enemmän tai vähemmän rähmällään. Omia rakkaitani asuu niin Suomessa kuin maailmallakin, joten kivistys on väliinsä aika ikävällä tasolla. Keskityn tässä nyt kuitenkin vain tuohon yrityspuoleen ja siihenkin pitkälti omalta näkökulmaltani.

Ensimmäisten merkkien ilmaantuessa uutisvirtoihin, en ollut ollenkaan huolissani. Kyllähän näitä on nähty, ja paljolti varmaankin vain uutisoijien halua saada osumia omille sivuilleen. Kauan ei kuitenkaan tarvinnut odotella, kun todellisuus alkoi piirtyä. Maailma hiljenee ja Suomi sen mukana. 

Oman toiminnan kohdalla se tarkoittaa alihankkijalle siirtyneiden töiden siirtymistä osittain takaisin päämiehelle. Liiketaloudellisesti täysin ymmärrettävä siirto, siinä kohtaa vain huomasin oman mokani. Olethan joskus kuullut suutarin lapsista? Tai siitä että tee kuten sanon, älä niinkuin minä teen? Ei tarvitse kuvaa tarkemmin piirtää ?

Joltisenkin hetken siinä hengittelin syvään ja rauhallisesti, syöden suklaata. Ja päätin toimia;

Olen hakenut yksinyrittäjän tukea, laittanut tukikampanjan vertaisilleni pystyyn toimintojen kehittämistä ajatellen ja verkkokaupan sisältöä rakennan kuumeisesti. Linkedinissä kokeillut kuvallista postausta, sekä vehnälimppua että omakuvaa. Facebookissa muutama vertaistuki-hintainen kampanja menossa. Soittanut muutamia puheluita kevät-kesän tulojen kohentumiseksi sekä hakenut kesätöitä.

Näistä olen saanut itselleni rauhallisemman yöunen sekä sisältöä kalenterin tyhjenneille sivuille.

Jaa tämä artikkeli